Vuosaaren paikallisagendaryhmä: Mielipiteitä Vuosaaren rakentamisesta

Kuva: Toni Amnell

Mielipiteitä Vuosaaren rakentamisesta
--------------------------------------------------------------------------------
- Mustalahti/Aurinkolahti

- Aurinkolahden kanava

- Uutela

-Kansallinen kaupunkipuisto

-Pohjois-Vuosaari

-Vuosaaren suursatama

-Vuosaaren liikennejärjestelyt



--------------------------------------------------------------------------------

Kannanotto Vuosaaren kaavoitustilanteeseen


Luonnoksen laati Vuosaaren paikallisagendaryhmä . Lopullisen kannanoton ovat allekirjoittaneet myös Vuosaari-seura, Vuosaaren asukastoimikunta,
Vuosaari-säätiö ja Pelastetaan Vuosaari-liike. Tämä teksti sisältää osia kannanotosta.

Vuosaari rakentuu noin 38 000 asukkaan tytärkaupungiksi Helsingissä. Liikenneväylät, metro ja Vuotie, Vuosaaren keskustaan sekä suuri osa palveluista ovat jo
valmiit. Asuntorakentaminen jatkuu.
KSV Kaavoituskatsaus -99 / Vuosaari


Tehokas rakentaminen on puolusteltavissa vain siten, että se vastaavasti jättää koskemattomaksi riittävän paljon laajoja, yhtenäisiä luontoalueita.
Tällaisten alueiden olemassaolo on välttämätöntä sekä asukkaiden virkistyksen että biodiversiteetin kannalta. Vuosaaressa vielä olemassa olevat
yhtenäiset luontoalueet Uutela ja Mustavuoreen välittömästi liittyvä Niinisaarentien pohjoispuoli tulee kokonaan säästää rakentamiselta

Vuosaaren viheralueet ovat oleellinen osa alueen identiteettiä ja niiden tulee ohjata vuosaarelaista kaupunkisuunnittelua. Väkiluvun Vuosaaressa ja
Helsingissä nopeasti kasvaessa myös viheralueiden käyttöpaineet lisääntyvät ratkaisevasti. Vuosaaren viheralueet on nähtävä osana Helsingin ja
koko pääkaupunkiseudun viheralueverkostoa, joka palvelee kaikkia alueen asukkaita.

Vuosaaressa on viime vuosina menetetty tai ollaan lähitulevaisuudessa menettämässä laajoja luontoalueita rakentamisen alle. Esim. Aurinkolahden rakentaminen
merkitsee toteutuessaan nykyisen rannan sekä merkittävien luontoarvojen tuhoutumista.

Vuosaaren runkokaavassa on jo rakennettujen tai asemakaavoituksen piirissä olevien alueiden lisäksi osoitettu asuntorakentamista sellaisille luontoalueille, joiden
säilyminen koskemattomana tässä tilanteessa on vuosaarelaisille erityisen tärkeää. Tällaisia alueita ovat mm. ns. Pohjois-Vuosaari eli Niinisaarentien pohjoispuolinen
alue (Mustavuoren eteläreunasta välittömästi jatkuva luontoalue) sekä Uutelan länsireuna (suunnitellun Aurinkolahden kanavan itäpuolinen alue). Lisäksi yleiskaava
2002 / alueiden käyttösuunnitelmaluonnoksessa on esitetty tutkittavaksi Uutelanniemen itärannan pohjoisosaa mahdollisena uutena asuntoalueena.

Näiden alueiden rakentamisesta on agendaryhmän mielestä syytä käydä ajoissa laaja kansalaiskeskustelu. Keskustelua Aurinkolahdesta ja kanavasta on myös
jatkettava.



Pääkaupunkiseudulle suuntautuva jatkuva muuttopaine pakottaa kaavoittajat etsimään yhä uusia alueita asuntorakentamisen käyttöön. Tulevaisuuden näkymä ei
kuitenkaan voi olla sellainen, jossa asuntoja ja työpaikkoja pullistelevan pääkaupunkiseudun asukas joutuu autolla jahtaamaan luonnonrauhaa satojen kilometrien
päästä.
On pohdittava sellaisia vaihtoehtoja, joissa pääkaupunkiseudun rakentamispaineita suunnataan laajemmalle alueelle. Ehdotuksiin uusien kaupunkialueiden
rakentamisesta esim. pääradan varteen on suhtauduttava vakavasti.

Tästä laajemmasta näkökulmasta on nähtävä myös Vuosaaren tulevaisuus. Vuosaari on pitkään ollut Helsingin nopeimmin kasvava kaupunginosa. Metron
valmistumisen myötä on tehokas rakentaminen ollut perusteltua tiettyyn pisteeseen saakka. Nyt rakentamisen rajat Vuosaaressa ovat tulossa vastaan.

Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen merkitsee sitä, että tehokas rakentaminen kohdistetaan joukkoliikenteen asemien vaikutusalueelle ja luonnon- tai
maisemallisilta ominaisuuksiltaan "vähemmän arvokkaille" alueille mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan raskas rakentaminen rantaviivalle sekä rakentaminen
kaupunginosan tärkeimmille luontoalueille ja luonnonsuojelualueiden läheisyyteen on kaupunkisuunnittelutapana hylättävä, koska se ei huomioi niitä luonnon- ja
kulttuuriarvoja, jotka ovat tulevaisuudessa todelliset kilpailuvaltit.



Nyt suunniteltu rakentaminen vuosaarelaisten perinteisille ulkoilualueille Mustalahden rantaan, Niinisaarentien pohjoispuolelle ja Uutelanniemeen edustaa
vanhanaikaista kaupunkisuunnittelullista ajattelutapaa. Alueet sijaitsevat lisäksi suhteellisen kaukana metroasemilta, joten niiden asukkaat eivät välttämättä olisi
innokkaita joukkoliikenteen käyttäjiä.

Kaupunginosa on terve vain, jos kaupunkirakenteessa on rinnakkain sekä asuntoja, työpaikkoja että palveluja. Liike- ja palvelutilaa tulee kaavoittaa tulevaa
väestömäärää vastaavasti. Jos vanhaa liiketilaa puretaan, on rakennettavien talojen alakertaan kaavoitettava vastaava määrä uutta liiketilaa, jotta pienyrityksillä ja
palveluilla on mahdollisuus sijoittua alueelle. Erityisesti mainittakoon, että luontoa säästävää ja pitkäaikaistyöttömiä työllistävää kierrätystoimintaa hoitaville
Meri-Vuosaaren Työttömät ry:lle ja Työ & Toiminta ry:lle on voitava osoittaa uudet tilat Vuosaaressa, jos eteläinen ostoskeskus puretaan.

Vuosaaren kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ensisijaisuus, jotta viihtyisä ja ekologisesti kestävä kaupunkirakenne voidaan
taata. Kevyen liikenteen väyliä on oltava riittävästi ja niiden on oltava turvallisia. Polkupyörien parkkialueita ja turvallisia säilytyspaikkoja tarvitaan. Erityisesti
Vuosaaren silta on tällä hetkellä kevyen liikenteen pullonkaula.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että moottoriajoneuvot eivät pääse hallitsemaan virkistyskäyttöön tarkoitettuja, ekologisesti herkkiä ranta-alueitamme.

MUSTALAHTI/AURINKOLAHTI

"Helsinkiä mainostetaan merellisenä kaupunkina. Koko maata ajatellen itäisen Helsingin luonto on harvinaisen monimuotoinen ja kaunis kokonaisuus.
Rantabulevardeja voidaan rakentaa minne vain ja esim. keskusta-alueille ne sopivat hyvin. Esikaupungeissa ihmiset kuitenkin arvostavat
luonnonmukaisia alueita, joista löytyy vielä kallionkoloja ja ruovikkokiviä, joihin voi piiloutua omiin oloihinsa nauttimaan luonnonrauhasta¼"
Tiina Raivikko


Rakentamisen Mustalahdella tulee sopeutua alueella jo olemassa oleviin luonnon- ja kulttuuriarvoihin sekä aluetta käyttävien vuosaarelaisten
tarpeisiin.

Ehdotamme luopumista rantaan suunnitellusta korkeasta talomuurista ja Mustalahden ranta-alueen säilyttämistä luonnonmukaisena puistoalueena.
Rantaviivan säilyttäminen luonnonmukaisena tukisi luontoarvojen lisäksi alueen kulttuurihistoriallisen identiteetin säilymistä.

Aurinkolahden kanava on epäekologinen, kallis ja liian mahtipontisena luomus, kun kysymyksessä on neitseellinen, kallioinen metsämaa. Merellistä
luonnonmaisemaa tulisi pyrkiä hyödyntämään asuinalueen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa olemassa olevia maastonmuotoja säilyttävällä tavalla.

Aurinkolahden kaavasta

Mustalahden-Uutelanniemen aluekokonaisuus on luontotyypeiltään, kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan rikas, sijaintinsa vuoksi erityisen hyvin opetukseen ja
virkistykseen soveltuva alue joka Aurinkolahden rakentamisen seurauksena menettää arvoaan.

Kaavasuunnitelman toteutuessa menetetään laajalti arvokasta, luonnonmukaista merenrantaa ja poikkeuksellisen edustavaa, vanhaa kilpikaarnamännikköä, joka on
Helsingin oloissa harvinainen jäätikköjoki- muodostumaan liittyvä metsäalue.

Mustalahden rannan rakentamisen seurauksena paitsi välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Uutelanniemen myös Uutelan ja Kallahdenniemen luonnonsuojelualueiden
käyttäjämäärät lisääntyvät. Tämä uhkaa näiden alueiden säilymistä elinvoimaisina.

Vuosaaren kasvava asukasmäärä edellyttää riittäviä virkistys- ja ulkoilualueita (RakL § 34). Jo olemassa olevan virkistysalueen, Mustalahden rantakaistaleen
tuhoaminen ei edistä tätä päämäärää. Sekä vuosaarelaiset että muut helsinkiläiset haluavat nauttia tällä alueella olevista mm. yli satavuotiaista puista ja
rantamaisemasta vielä tulevaisuudessakin.

Aurinkolahden kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi säilytetty myöskään Mustalahden alueen huvilamiljöötä. Tuomalla uudisrakentaminen lähelle suojelluksi
tarkoitettuja huviloita menetetään huviloiden pihapiirien mukana kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen tehokas rakentaminen hävittää huviloiden ja niiden ympäristöjen
välisen logiikan erottamalla huvilat rannan yhteydestä.

Alue voitaisiin suunnitella siten, että rantaa kohden rakennustehokkuus pienenisi ja rakennustyyli ja materiaalit noudattaisivat ainakin jossain määrin alueella sijaitsevien
huviloiden luonnetta ja siten muodostaisivat huviloiden kanssa yhtenäisen miljöön. Rantaviivan säilyttäminen luonnonmukaisena tukisi luontoarvojen lisäksi alueen
kulttuurihistoriallisen identiteetin säilymistä.

Kauniin, viihtyisän merenrannan täyttäminen ja täyttömaan päälle rakennettava korkea talomuuri edustavat 70-lukulaista ajattelutapaa: Maisemallisesti parhaat paikat
rakennetaan, vaikka ne tulisi päinvastoin säilyttää luonnontilaisina nopeasti kasvavassa ja tiivistyvässä suurkaupungissa, jossa asukkaat kipeästi tarvitsevat henkireikiä.
Rakentaminen raskaasti alkuperäisestä maisemasta ja maastosta lainkaan välittämättä on paitsi ekologisesti tuhlailevaa ja taloudellisesti kallista myös
kaupunkisuunnittelullisesti virhe, jota luultavasti tullaan pian katumaan.

Mustalahden alueen arvo kaupunginosana muodostuu ainutlaatuisesta luonnon- ja kulttuuriarvojen yhdistelmästä. Luonnon- ja rakennusperintöä vaalimalla tuetaan
seudullista identiteettiä ja luodaan kerroksellista ja omaleimaista asuinympäristöä.

Aurinkolahden rakentaminen on aloitettu syksyllä 1999. Kaupunginhallitukselle jättämässään muistutuksessa Aurinkolahden länsipuolen kaavasta
1.10.1998 Vuosaaren agendaryhmä on ehdottanut luopumista rannan korkeasta talomuurista ja Mustalahden ranta-alueen säilyttämistä
luonnonmukaisena puistoalueena kuten se on vuoden 1992 yleiskaavaan merkitty.

Aurinkolahden kanava

Aurinkolahden itäosan asemakaavaan on suunnitteilla kanava, joka sijoittuu suunnilleen nykyisen Uutelantien kohdalle.

Vastustamme kanavaa epäekologisena, kalliina ja liian mahtipontisena luomuksena, kun kysymyksessä on neitseellinen, kallioinen metsämaa. Merellistä maisemaa on
Vuosaaressa yllin kyllin. Eikö merellistä luonnonmaisemaa osata hyödyntää asuinalueen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa olemassa olevia maastonmuotoja
säilyttävällä tavalla?

Suunniteltu kanava tuhoaisi laajalti nykyisiä, arvokkaita luontoalueita. Se on myös välillisiltä ympäristövaikutuksiltaan ja toimivuudeltaan arvaamaton ja
kustannuksiltaan kohtuuton. Korkeuserojen vuoksi suhteessa merenrantaan (nousu n. 8 m) talot joudutaan rakentamaan pengerrykseen, joka viettää kohti kanavaa.
Metsäpohja myös itärannalla tulee siten laajalti käsitellyksi. Alue tulee viemään n. 200 m metsää Uutelassa. Kanavan leveys on 10 m ja molempien rantojen leveys,
siis käsitelty alue on paikoitellen jopa 100 m, jotta kanavasta ei tulisi jyrkkäreunainen. Kanava tulisi tuhoamaan Uutelan nevan ja alueella kasvava esim. rauhoitettu
suovalkku häviää kokonaan.

Kanava maksaa veronmaksajille ainakin 100 milj. mk. Kuka hyötyy kanavan rakentamisesta? Ovatko rahat pois alueen muista rakentamisrahoista, esim. hidasteet tai
muut jo asutetun ympäristön parantamistoimenpiteet? Kanavasta koituu myös käyttökustannuksia.

Haluamme kiinnittää huomiota myös kanavasta mahdollisesti aiheutuviin meluhaittoihin. Tulevatko äänekkäät moottoriveneet käyttämään sitä läpikulkuväylänään?
Entä levänkasvu kanavassa? Voimakkaamman leväntuotannon mahdollisuus lämpiminä ja pitkinä kesäkausina on mainittu myös kaupungin omassa vesioikeudelle
jätetyssä lupahakemuksessa.



Kuva: Kiti Jauhiainen

UUTELA

Uutelan alue on vielä kohtalaisen suuri ja yhtenäinen metsäalue -viimeisiä Helsingissä. Suunnitellun kanavan itäpuolelle / Uutelan länsireunaan
suunnitellaan asuinaluetta, myös Uutelanniemen itäreuna heti suunnitellun satama-alueen eteläpuolella on merkitty "tutkittavaksi uudeksi asunto- ja
muuksi rakentamisalueeksi".

Turvatakseen asukkaidensa henkisen ja fyysisen terveyden on kaupungin säästettävä myös suurempia metsäalueita helposti saavutettavilla
paikoilla. Vuosaarelaisille Uutela on erityisen tärkeä, perinteinen ulkoilualue. Myöskin turvataksemme eliö- ja kasvilajien säilymisen
pääkaupunkiseudulla olisi säästettävä tarpeeksi suuria yhtenäisiä alueita ja riittävän leveitä viherkäytäviä

Katsomme, että rakentamisen raja Uutelan suuntaan tulee olla Uutelantie ja kyseisten asuinalueiden rakentamisesta tulee kokonaan luopua. Uutela
on säilytettävä yhtenäisenä luontoalueena.

Suunnitellun kanavan itäpuolelle / Uutelan itäreunaan on yleiskaavaluonnoksessa merkitty asuinalue. Vuosaaren paikallisagendaryhmä katsoo, että rakentamisen raja
Uutelan suuntaan tulee olla Uutelantie ja kyseisen asuinalueen rakentamisesta tulee kokonaan luopua.

Yleiskaava 2002 alueiden käyttösuunnitelmaluonnoksessa on Uutelanniemen itäreuna heti suunnitellun satama-alueen eteläpuolella merkitty "tutkittavaksi uudeksi
asunto- ja muuksi rakentamisalueeksi". Alueella on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä huviloita, jotka tultaisiin säilyttämään mahdollisesti samalla tavalla kuin
Aurinkolahdessa. Mielestämme tämän alueen rakentamisesta on kokonaan luovuttava.

Uutela on koko Helsingin mittakaavassa ainutlaatuinen ulkoilu- ja luontokohde ja vuosaarelaisille erityisen tärkeä. Alueelle muodostuneiden uusien polkujen
syntyminen kertoo siitä, että viimeisten viiden vuoden aikana tarve virkistymiseen alueella on entisestäänkin kasvanut.: alue tulee säilyttää luonnonmukaisena niin
nykyhelsinkiläisille kuin tuleville polvillekin.

Uutelan ja Skatan alue on vielä kohtalaisen suuri ja yhtenäinen metsäalue -viimeisiä Helsingissä. Ympäristöalan tutkijat ovat viimeisimmissä tutkimuksissaan todenneet
ja vahvistaneet jo ennestään tiedetyn tosiasian, että turvataksemme eliö- ja kasvilajien säilymisen myös pääkaupunkiseudulla olisi säästettävä tarpeeksi suuria
yhtenäisiä alueita ja riittävän leveitä viherkäytäviä. Pienet metsäsaarekkeet ovat riittämättömiä.

Uutelan alueella on monenlaista biotooppia kangasmetsästä kalliomaastoon jäkälineen ja sammalikkoineen. Soistuvaa metsäaluetta, ruovikkoa ja helmenä vielä neva
karpaloineen. Alueelta löytyy iäkkäitä puita mm. kilpikaarnamäntyjä ja vanha arboretum erikoisine kuusineen. Juuri alueen monipuolisista kasvustotyypeistä johtuen
lajeja on runsaasti, sillä kahden eri biotoopin yhtymäkohta on aina lajirikkain alue.

Myös sosiologian tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että turvatakseen asukkaidensa henkisen ja fyysisen terveyden on kaupungin säästettävä myös suurempia
metsäalueita helposti saavutettavilla paikoilla. Siihen eivät riitä Nuuksion tai Sipoon metsäalueet, koska suurelle osalle pääkaupunkiseudun asukkaita ne ovat
saavuttamattomia kohteita joko terveydellisistä, taloudellisista tai ajankäytöllisistä syistä.

Kaavassa on merkitty Uutelaan paljon "ohjattuja" vapaa-ajan toimintoja. Vaarana on, että autoliikenne tulee entistäkin voimakkaammin hallitsemaan Uutelan
rantateitä. On tärkeää sijoittaa pysäköinti, ajoneuvoliikenne ja erilaiset toiminnot, myös nykyisen koirapuisto, siten, että liikennehaitat minimoidaan.


POHJOIS-VUOSAARI
Niinisaarentien pohjoispuoli / Mustavuoren alue

Niinisaarentien pohjoispuoli on välittömästi Mustavuoren luonnonsuojelualueilta etelään jatkuva metsäalue, joka rajautuu Niinisaarentiehen. Alue
on osa arvokasta luontokokonaisuutta, johon kuuluu luonnonsuojelualueita ja josta asukkaiden on helppo päästä nauttimaan hienon
lenkkipolkuverkoston avulla. Mustavuoren aluekokonaisuus on nopeasti kasvavassa Vuosaaressa välttämätön henkireikä kaikille sen asukkaille.
Myös koko ripeästi kasvava Helsinki tarvitsee henkireikiä eli riittävän suuria ja yhtenäisiä luonnonmukaisia virkistysalueita. On lyhytnäköistä
tuhota rakentamalla harvoja isoja luontoalueita kun tiedetään, kuinka arvokkaita ne ovat sekä biodiversiteetin että asukkaiden hyvinvoinnin
kannalta. Valinta on peruuttamaton. Alueelle suunniteltu rakentaminen ja asutuksen seurausvaikutukset ulottuisivat säteittäisesti laajalle alueelle
uhaten mm. luonnonsuojelualueita, jotka jäisivät ilman riittävää suojavyöhykettä.


Erittäin arvokas luontoalue Vuosaaressa on Mustavuoren alue ympäristöineen, johon kuuluu myös Niinisaarentien pohjoispuoli. Alue on maisemallisesti kaunis ja
monipuolinen: siellä on kallioita, metsiä, lehtoja, niittyjä, soita. Asukas pääsee nauttimaan näistä luontoarvoista hienon lenkkipolkuverkoston avulla. Alueella on myös
historiallisia kohteita: vanhoja tykkiteitä, juoksuhautoja ja kalkkikivilouhos. Kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan alue on edelleen harvinaisen monipuolinen. Sijaintinsa ja
rauhallisuutensa vuoksi se sopii hyvin virkistäytymiseen ja opetustarkoituksiin. Aluetta ei saa lähteä nakertamaan.

Haluamme painottaa erityisesti seuraavia näkökohtia Niinisaarentien pohjoispuolisen alueen säilyttämiseksi rakentamattomana:

Mustavuoren aluekokonaisuus on nopeasti kasvavassa Vuosaaressa välttämätön henkireikä kaikille sen asukkaille. Myös koko ripeästi kasvava Helsinki tarvitsee
entistä kipeämmin henkireikiä eli riittävän suuria ja yhtenäisiä luonnonmukaisia virkistysalueita. On lyhytnäköistä tuhota rakentamalla kaikki luontoalueet.

Niinisaarentien pohjoispuolelle suunniteltu asuinalue rikkoo hienon luontokokonaisuuden ja jättää luonnonsuojelualueen ilman riittävää suojavyöhykettä.

Niinisaarentien pohjoispuolen kallioalue toimii luonnonmukaisena rajana luonnonsuojelualueille. Arvokkaita, muinaisia merenrantakallioita ei pidä lähteä rakentamaan.
Kalkkipitoisilla kallioalueilla kasvaa harvinaisia kalliokasveja. Rakentaminen hävittäisi nämä ja myös kallioiden keskellä olevat suot.

Rakentaminen ja asutuksen seurausvaikutukset ulottuisivat säteittäisesti laajalle alueelle uhaten mm. luonnonsuojelualueita.

Rakennettavaksi suunnitellulla Niinisaarentien pohjoispuolisella alueella on tällä hetkellä erittäin suosittu latu- ja lenkkipolkuverkosto, jota pääkaupunkiseudun
asukkaat runsaasti käyttävät.

Vanha Vuosaari menettäisi käytännössä viimeisen välittömän yhteytensä koskemattomaan luontoon. Keskuspuiston jatkuminen Niinisaarentien pohjoispuolelle
Mustavuoreen päin jäisi kapean yhteyden varaan.

Voidaan myös kysyä, onko alueella riittävää vetoa, kun se on suhteellisen kaukana ja alueen ulkoilumahdollisuudet rakentamisen seurauksena huononevat.

Uusi asuntoalue vahvistaisi Vanhan Vuosaaren pohjoisosan asukaspohjaa, mutta pohjoisen ostoskeskuksen potentiaalinen asiakaspohja laajenee vain, mikäli uudet
asukkaat eivät suuntaa ostosmatkojaan suoraan Columbokseen tai Itäkeskukseen.
Lähipalvelujen katoaminen kaupunginosista on monimutkaisemman, yksityisautoiluun ja kaupan keskittymiseen perustuvan kaupunkikehityksen tulos, jonka
aiheuttamaa palvelutason köyhtymistä kaupunginosissa ei kannata yrittää ratkaista lyhytnäköisillä toimenpiteillä.




Vaadimme Niinisaarentien pohjoispuolisen alueen säilyttämistä luonnontilaisena virkistysalueena.

VUOSAAREN SUURSATAMA

Suhtaudumme kielteisesti uuden suursataman rakentamiseen Vuosaareen. Mielestämme satamakysymystä tulisi tarkastella uudelleen. Sataman rakentamisesta tulisi
voida luopua kokonaan tai ainakin etsiä sille muita ratkaisuja joko nykyisiä satamia kehittämällä tai sijoittamalle suursatama muualle Vuosaarta parempaan paikkaan.

Tulisi tutkia vaihtoehtoa, jossa nykyisen telakan alueelle sijoitetaan sataman sijasta asuntoja ja työpaikkoja. Tällöin on mahdollista sekä saavuttaa nykyiset
asukastavoitteet että säilyttää uhatut luontoalueet (Mustavuori / Niinisaarentien pohjoispuoli ja Uutelanniemi) koskemattomina asukkaiden virkistyskäytössä.

Vuosaaren suursatama rakennettaisiin keskelle luontoalueita, aivan tulevan Natura-alueisiin kuuluvan arvokkaan lintuvesialueen reunaan. Satamarata tulisi kulkemaan
Natura-alueen poikki. Uudenmaan ympäristönkeskuksen mukaan satamahanke heikentää alueen luontoarvoja, osittain merkittävästikin.

Satamahanke on kallis. Saavutettava lisäkapasiteetti ja lisäliikevaihto ei ole oikeassa suhteessa yli kahden miljardin markan kustannuksiin. On myös esitetty
perusteltuja epäilyksiä sataman ja satamaväylän toimivuudesta ja sen aiheuttaman melun ja öisen valonkajon vaikutuksista Vuosaaren asuinalueilla.

VUOSAAREN LIIKENNEJÄRJESTELYT

Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ensisijaisuus, jotta viihtyisä ja ekologisesti kestävä kaupunkirakenne
taattaisiin. Erityisesti Vuosaaren silta on tällä hetkellä kevyen liikenteen pullonkaula. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että moottoriajoneuvot eivät
pääse hallitsemaan virkistyskäyttöön tarkoitettuja, ekologisesti herkkiä ranta-alueitamme. Pysäköintipaikat tulee sijoittaa niin, etteivät autot jyrää
pitkin rantoja ja pikemminkin kevyen liikenteen käyttöön soveltuvia, jalankulkijoiden runsaasti käyttämiä rantateitä, kuten nyt on tilanne
Kallvikinniemellä ja Uutelassa. Erityisesti Kallvikinniemessä rantaruovikkoon asti autolla ajaminen täytyy estää. On tutkittava mahdollisuuksia
järjestää kesäkuukausina joukkoliikennettä Kallahteen esimerkiksi palvelulinjoin Vuosaaren keskustasta, jossa on jo olemassa parkkialueet
autoille.

Vuosaaren hyviä edellytyksiä jalankulkuun ja pyöräilyyn on hyödynnettävä täysitehoisesti. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen
ensisijaisuus , jotta viihtyisä ja ekologisesti kestävä kaupunkirakenne taattaisiin. Kevyen liikenteen väyliä on oltava riittävästi ja niiden on oltava turvallisia ja
miellyttäviä käyttää. Erityisesti Vuosaaren silta on tällä hetkellä kevyen liikenteen pullonkaula.

Joukkoliikenne (linja-autojen ja palvelulinjojen reitit ja pysäkit) on otettava huomioon jo kaavoitusvaiheessa, jotta kattava ja taloudellisesti kannattava linjasto
voidaan toteuttaa kaikille alueille tasapuolisesti. Joukkoliikennekaduilla voidaan usein yhdistää pieniä asuinalueita järkeviksi linjastoratkaisuiksi ja ulottaa näin myös
julkista liikennettä pienemmillekin alueille ilman että se lisäisi ylimääräistä läpikulkuliikennettä. Joukkoliikenteen huomioiminen kaavoituksessa on edellytys hyvälle ja
viihtyisälle kaupunkirakenteelle pyrittäessä vähentämään turhaa yksityisautoilua.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että moottoriajoneuvot eivät pääse hallitsemaan virkistyskäyttöön tarkoitettuja ranta-alueita. Vuosaaren rannat on
osoitettava virkistyskäyttöön niin, että ainoastaan jalankulku ja pyöräily sallitaan niille merkityillä väylillä. Pysäköintipaikat on sijoitettava ranta- ja luontoalueiden
ulkopuolelle, jotta yksityisautoilu ei kuluttaisi arkoja ranta- ja luontoalueita kuten Kallvikinniemessä ja Uutelassa. Ruuhkaisina kesälomakausina olisi pyrittävä
käyttämään myös suoranaisia rajoittamiskeinoja, jotta nämä ekologisesti herkät alueet eivät kuluisi loppuun vaan säilyisivät jatkossakin virkistyskäytössä.

Asuntoalueilla läpikulkuliikenteen rajoittaminen ja sen ohjaaminen ulkopuolelle pitää huomioida maankäytön suunnittelussa. Turvallisuutta asuntoalueiden kaduilla on
myös lisättävä nopeuksien vähentämisellä. Kadunvarren pysäköintitilaa lyhytaikaiseen käyttöön pitää kaavoittaa riittävästi "kivijalkakauppojen ja -liiketilojen"
yhteyteen, jotta näiden liiketoimintojen olemassaolo voidaan turvata.